Euribor-korot

1.11.2012 19:07

TalSa: Asuntomarkkinoiden tulevaisuutta ennustetaan myyntitilastoilla ja kuluttajien luottamuksella

Suomen asuntomarkkinoiden kehityksen ennustaminen on muuttunut talouskriisin myötä haastavaksi. Omistusasunto on useille suomalaisille elämän tärkein sijoitus, joten asunnon ostaminen pyritään ajoittamaan mahdollisimman optimaaliseen aikaan. Muutokset asuntomarkkinoilla kiinnostavat asunnon ostamista suunnittelevia kuluttajia, sillä pienikin hinnanmuutos voi vaikuttaa merkittävästi asuntosäästäjän velkataakkaan.

Taloussanomat selvitti kiinteistöalan ammattilaisilta, miten he pyrkivät ennustamaan asuntomarkkinoiden tulevaisuutta. Selvitys nosti pintaan erilaisia tilastoja ja talouslukuja, joiden avulla alan ammattilaiset pyrkivät ennakoimaan asuntomarkkinoiden kehittymistä.

Toteutuneet kaupat ja myyntiajat auttavat kiinteistönvälittäjiä arvioimaan erityisesti lähitulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia asuntokaupassa. Sekä Kiinteistömaailman toimitusjohtaja Erkki Heikkinen, että Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja Antti Asteljoki kertovat lehdelle käyttävänsä asuntokauppatilastoja ennusteiden pohjatietona. Tilastot ovat kaikkien saatavilla, sillä suurimmat asuntovälittäjät julkaisevat tilastoja markkinakatsaustensa yhteydessä.

Kokonaiskorkojen kehitys on toinen asuntokaupan tilannetta säätelevä tekijä. Kokonaiskorolla tarkoitetaan asuntolainan viitekorkoa ja pankin marginaalikorkoa yhteenlaskettuna. Viitekorot ovat nykytilanteessa erittäin alhaisella tasolla, mutta pankkien marginaalit ovat nousussa. Heikkisen mukaan korot ovat olleet kautta aikain keskeisin asuntokauppaan vaikuttava tekijä. Heikkinen toteaa, että korkotaso vaikuttaa merkittävästi kuluttajien asunnonvaihtomahdollisuuksiin. Vuokraturva-yhtiön toimitusjohtaja Timo Metsola taas muistelee, että talouskriisin kärjistyessä vuonna 2008 korkeana pysyneet euribor-korot painoivat asuntojen hinnat laskuun.

Makrotalouden avulla asuntokaupan tilanteen kehittymistä voi ennustaa vielä pidemmälle tulevaisuuteen. Yleisen työttömyysasteen tiedetään vaikuttavan suuresti asuntokaupan kehitykseen. Asteljoki toteaakin, että asuntokauppoja tehdään silloin, kun työllisyys on kohtuullisella tasolla. Kiinteistö-Tapiolan toimitusjohtaja Vesa Immosen mukaan asuntokaupan kehitystä voi ennustaa alueellisen bruttokansantuotteen avulla.

Asunnon ostoinnokkuuteen vaikuttaa paljolti kuluttajien käsitys omasta taloudellisesta tilanteestaan ja sen tulevaisuudesta. Metsolan mukaan maailmantalouden tapahtumia enemmän vaikuttaa se, miten kuluttaja itse näkee oman taloudellisen tulevaisuutensa. Tämän takia kiinteistönvälittäjät seuraavat kuluttajien luottamuksen kehittymistä Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin avulla. Kuluttajien luottamus ruokkii itseään, sillä uutiset heikosta luottamuksesta voi vähentää kuluttajien uskoa tulevaisuuteen, kun taas uutiset luottamuksen vahvistumisesta nostavat uskoa.

Tilastojen ja faktojen lisäksi asuntokaupan kehitykseen vaikuttavat psykologiset seikat. Maailmalta kuuluvat huolestuttavat talousuutiset voivat saada asunnonostajat varovaisiksi, jolloin asuntokauppa hiljenee. Taloussanomien mukaan näin kävi keväällä 2010, kun Kreikan kriisi kärjistyi. Vaikutus oli kuitenkin lyhytaikainen, sillä kriisin jatkuessa ihmiset turtuivat uutisiin ja asuntokaupan kehitys tasaantui.

Asuntokaupan tilanteen kehittymistä voi yrittää arvioida myös itse erilaisten tilastojen avulla. Kiinteistönvälittäjien liitto julkaisee erilaisia tilastoja, jotka kuvaavat asuntojen kauppamääriä ja asuntojen hintakehitystä. Tilastokeskus julkaisee muun muassa kuluttajabarometrin ja työttömyysastetta kuvaavan työvoimatutkimuksen joka kuukausi. Tilastokeskukselta löytyy myös asuntokauppaa suoraan kuvaavia tilastoja, joihin kuuluu esimerkiksi tilasto asuntojen hintojen kehityksestä.

Kommentoi artikkelia!

Kommentointi suljettu toistaiseksi.