Nordea: Aina on hyvä aika ostaa oma koti

Sisältö

    Kotitalouksien asunnonostokyky on hyvä, arvioidaan Nordean tiedotteessa. Vaikka Suomessa nostettiin viime vuonna vähemmän asuntolainoja kuin edellisenä vuonna, Nordealta vakuutetaan, että lainaa saa edelleen. Asuntojen hinnat ovat Suomessa nousseet, mutta vuoden 2005 jälkeen vain suunnilleen yhtä paljon kuin ansiotaso keskimäärin ja vain hieman nopeammin kuin vuokrataso. Vuoden 2012 lopulla pääkaupunkiseudun hintojen nousu loiveni ja muualla Suomessa hinnat hieman alenivat. Kuopiossa, Oulussa ja Turussa asuntojen hinnat ovat kohonneet ansiotulojen nousua hitaammin. Helsingissä noin 77-neliöisen asunnon keskihinta on 294 067 euroa. Suurista kaupungeista edullisia asuntoja löytyy esimerkiksi Oulusta, jossa vastaavan asunnon keskihinta on 126 490 euroa. Uusien asuntolainojen korot ovat pysyneet matalina. – Lyhyet markkinakorot kohoavat toki vähitellen tänä ja ensi vuonna, mutta uusien asuntolainojen korot pysyvät verraten matalina. Asuntojen hintojen nousua hillitsevät vaisu ostovoiman paraneminen ja työllisyyden lievä heikkeneminen, kertoo Nordean ekonomisti Pasi Sorjonen. Vaikka korkotaso on vielä matala, korkojen nousuun voi varautua esimerkiksi säästämällä. Kotitaloudet ovat nyt varovaisia uusien hankintojen suhteen. Vuonna 2012 asuntolainoja nostettiin vähemmän kuin edellisenä vuonna, asuntolainakannan kasvu hidastui loivasti ja tehtyjen asuntokauppojen määrät laskivat hieman. – Tämä kaikki puoltaa näkemystä, että suomalaiset asuntomarkkinat ovat perusterveet, eikä siellä näytä muhivan ikäviä yllätyksiä, Sorjonen sanoo. Nordean asiakkailla lainanhoitomenoihin kuluu keskimäärin 29 prosenttia nettotuloista. Tyypillinen asuntolaina on 85 000 euroa ja laina-aika 17 vuotta. Nordean mukaan suomalaiset ovat perinteisesti onnistuneet hyvin asuntolainojensa takaisinmaksussa. Olennaista on, että laina on mitoitettu oikein suhteessa perheen tuloihin ja että myös mahdolliset korkotason nousut ja yllättävät tilanteet otetaan huomioon. Suunnitteilla olevaa asuntolainakattoa ei Nordealla kannateta. – Uskomme, että ylivelkaantuminen on estettävä muilla tavoilla kuin lainakatolla. Kaavamainen lainakatto ei mahdollista riittävän hyvin erilaisten elämäntilanteiden huomioimista, toteaa Riikka Laine-Tolonen. Nordean mukaan lainakatto kohdistuisi ensisijaisesti ensiasunnon ostajiin. Seurauksena voisi olla, että ensiasunnon ostajien määrä markkinoilla vähenisi ainakin hetkellisesti. Lainakatto saattaisi vaikuttaa kielteisesti myös työvoiman liikkuvuuteen pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä.

      ASP-lainat kasvattavat suosiotaan

    Aiheeseen liittyvää