Operaattorit käyvät kovaa kilpailua taloyhtiöasiakkaista, kertoo Yle. Taloyhtiölaajakaistat lisääntyvät Suomessa nopeasti, eikä ihme, sillä se on taloyhtiölle helppo ja kannattava tapa hankkia internet-yhteys.

Nettioperaattorit puolestaan ovat kiinnostuneita taloyhtiöistä, koska taloyhtiölaajakaistojen avulla asiakkaaksi saadaan yleensä kaikki talon asukkaat.

Joulukuussa 2012 laajakaistapaketti oli jo 230 000 taloyhtiössä. Taloyhtiölaajakaistat yleistyvät erityisesti pääkaupunkiseudulla ja suurten kaupunkien tiheään asutuilla kerrostaloalueilla.

Taloyhtiölaajakaista on edullinen myös asukkaille. Se tulee halvemmaksi kuin jokaisen asukkaan erillinen sopimus. Taloyhtiösopimuksella laajakaista voi olla asukkaalle jopa ilmainen, joskin kuluja maksetaan yhtiövastikkeen kautta.

- Taloyhtiölaajakaistoissa on se ominaisuus, että taloyhtiön kuluttajat säästävät noin puolet nykyisestä laskustaan, eli laajakaistan käyttö tulee hyvin edulliseksi, kertoi Soneran myyntijohtaja Esko Korkalo Ylelle.

Taloyhtiösopimusten hinnoissa on kuitenkin suurta vaihtelua. Suuret yhtiöt voivat saada palvelunsa halvemmalla kuin pienet.

Lisääntyneen kilpailun taustalla on muutama vuosi sitten muuttunut lainsäädäntö. Nykyään taloyhtiö voi itse valita taloyhtiölaajakaistan yksinkertaisella enemmistöllä.

Kovan kilpailun voittaa operaattori, joka tarjoaa nopeinta halvimmalla. Yleisimmin kaupungeissa kilpailevat DNA, Elisa ja Sonera. Verkkoyhteyden ohella tarjotaan esimerkiksi kaapelikanavia.

Viestintäministeriön tavoite on, että vuoteen 2015 mennessä jokainen suomalainen pääsee huippunopeaan 100Mbit/s-verkkoon. Kiinteiden laajakaistojen nopeudet ovat viime vuosina nousseet tasaisesti, ja tällä hetkellä käytännössä kaikki suurten kaupunkien kiinteät laajakaistat yltävät vähintään 10Mbit/s-nopeuteen.

DNA:n laajakaistaliiketoiminnasta vastaava johtaja Jarno Haikonen uskoo, että erittäin nopeille yhteyksille riittää kysyntää.

- Nettiä käyttävät laitteet yleistyvät kodeissa koko ajan, ja sitä myöten myös verkon nopeuden tarve. Nopeaa verkkoa tarvitaan esimerkiksi televisio-ohjelmien streamaukseen eli suoratoistoon, Haikonen kertoi Ylelle.

Aiheesta on viime vuosina käyty julkisuudessa paljon keskustelua, kertoo Yle.

Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT on korostanut energiatehokkuuden hyviä puolia, mutta Tampereen teknillinen yliopisto TTY on esittänyt huolensa homeriskin lisääntymisestä.

TTY:ltä kommentoitiin Ylelle viime marraskuussa, että jotkut seinärakenteet lisäävät homeenkasvulle otollisia olosuhteita.

Rakennusliike Reposen toimitusjohtaja Mika Airakselan mielestä jyrkkään kahtiajakoon liittyy turhaa kärjistämistä. Hänen mukaansa TTY:lläkin on todettu, että suurin osa rakenteista on toimivia.

- Mutta jostain syystä on haluttu nostaa esille vain ja ainoastaan ongelmakohdat. Ja niin, että ne koskisivat koko rakentamista. Näin ei ole – ei heidänkään tutkimuksessaan, Airaksela sanoo.

Airaksela arvioi, että energiatehokas rakentaminen vaatii tekijöiltä hieman aikaisempaa enemmän huolellisuutta. Mitään periaatteellista ongelmaa hän ei kuitenkaan energiatehokkaassa rakennustavassa näe.

- Kun energiatehokkaat talot tehdään ja suunnitellaan oikein, ne ovat huomattavasti turvallisempia ja sisäilmaltaan parempia kuin perinteiset rakennukset, Airaksela sanoo.

Ongelmana on osittain myös tiedon ja koulutuksen puute. Kaikki alan toimijat eivät vielä ole passiivi- ja nollaenergiarakentamisessa samalla tasolla, ja alan koulutusta on kenties uudistettu liian myöhään.

Ylen mukaan monet rakennuttajat ovat arvostelleet nopeasti kiristyviä määräyksiä. Kolmanneksen mielestä määräyksissä on menty jo liian pitkälle, muta toisaalta kolmannes piti määräyksiä hyvinä ja toteuttamiskelpoisina.

Airaksela uskoo, että mielipiteiden taustalla vaikuttavat myös kustannukset.

- Passiivitalon rakentaminen ei maksa enempää kuin normirakentaminen, mutta nollaenergiatalon rakentaminen maksaa noin 20 prosenttia enemmän, kuin perinteisen talon rakentaminen.

Rakennusliike Reponen kulkee energiatehokkaan rakentamisen eturintamassa. Se on tehnyt energiatehokkaita taloja jo toistakymmentä vuotta.

- Mielestäni voidaan tehdä vielä paljon energiatehokkaampia taloja, Airaksela vakuuttaa.

Helsingin seudun kauppakamari patistaa tiedotteessaan valtiota edistämään kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotantoa Helsinkiin.

Helsingin seudulla asuminen on huippusuosittua. Alueen asukasmäärä kasvoi viime vuonna yli 17 000 asukkaalla. Määrä on korkein yli 40 vuoteen, ja Suomen koko väkiluvun kasvusta jopa 70 prosenttia sijoittui viime vuonna Helsingin seudulle.

Kauppakamari muistuttaa, että vuokra-asuntojen puute rajoittaa voimakkaasti alueen kasvuedellytyksiä.

- Asukasmäärän kasvu on työvoiman saannin ja palvelujen käytön kannalta myönteistä. Nyt onkin pidettävä entistä paremmin huolta kohtuuhintaisesta vuokra-asuntotuotannosta, vaatii Helsingin seudun kauppakamarin varatoimitusjohtaja Jorma Nyrhilä.

Helsingin seutuun luetaan pääkaupunkiseutu ja kehysalueet eli Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen sekä Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti.

Tuotanto kääntyi Helsingin seudulla pieneen kasvuun viime vuoden lopulla. Työpaikkojen ja työllisten määrä ei kuitenkaan lisääntynyt, ja alueen yritysten tulevaisuudenodotukset ovat alamaissa.

Teollisuuden tuotannon lasku jatkui Helsingin seudulla, mutta tilannetta tasapainotti palvelualojen kohtalainen kasvu.

- Teollisuusyritysten odotukset ovat edelleen negatiiviset. Kokonaistilannetta vaikeuttaa se, että palvelualan yritysten näkymät ovat jopa teollisuutta heikommat, Nyrhilä kertoo.

Elinkeinorakenne on Helsingin seudulla hyvin palveluvaltainen. Siksi palvelualan yritysten näkemykset tulevaisuudesta vaikuttavat merkittävästi suhdanneodotuksiin.

Messut ovat suosittu tapahtuma, ja tänä vuonna nähtävää on paljon. Messuilla ovat edustettuina muun muassa kodinkoneet, talopaketit, keittokalusteet, lämmitys- ja energiaratkaisut ja tontit.

– Messut ovat olleet jo useampana vuotena peräkkäin käytännössä loppuunmyydyt ja olemme joutuneet todella miettimään, mistä saamme lisää neliöitä käyttöömme, kertoo markkinointipäällikkö Jaakko Mäkikalli Turun Messu‐ ja Kongressikeskuksesta messujen tiedotteessa.

Energiakysymykset ovat nyt pinnalla, ja niistä puhutaan myös Rakentaminen & Sisustaminen –messuilla. Kodin energiansäästön keinoista ja riskeistä kertoo messuilla tietokirjailija Jussi Laitinen. Saatavilla on myös energiansäästövinkkejä, ja messuilla on noin 20 energia-aiheista messuosastoa. Lauantai 1.2. on messuilla Kiinteistö- ja rakennuspäivä, ja silloin Rakennusteollisuus RT:n asiamies Jani Kemppainen kertoo korjausrakentamisen energiamääräyksistä.

Kiinteistö- ja rakennuspäivässä kerrotaan ajankohtaista tietoa rakennusalasta ja sen suhdanteista, ja se on suunnattu erityisesti alan ammattilaisille. Aiheena on esimerkiksi harmaan talouden torjunnan tehostuminen. Lisäksi puhutaan muun muassa työturvallisuudesta.

Kuluttajia voi kiinnostaa sunnuntain Pientalopäivä, jolloin kerrotaan esimerkiksi asumisen jätehuoltomääräyksistä ja esitetään työnäytöksiä.

Myös sisustus on messuilla esillä. Sisustuksesta kiinnostuneet voivat perehtyä messuilla esimerkiksi kevään sisustustrendeihin, keinoihin piristää kotia pikkurahalla ja päivänvalon käyttämiseen kodin sisustuselementtinä. Sisustusta ja muita aihepiirejä käsitteleviä tietoiskuja on tarjolla koko messujen ajan.

Rakentaminen & Sisustaminen –messuilla on paikalla noin 450 yritystä. Kyseessä on Turun alueen suurin vuosittainen rakennusalan tapahtuma.

Asuntokaupan yhteydessä maksettava varainsiirtovero nousee 1.3.2013. Sen jälkeen asunto-osakkeen kauppahinnasta maksetaan veroa 2 prosenttia aikaisemman 1,6 prosentin sijaan. Noston lisäksi veropohja laajentuu, sillä mukaan luetaan jatkossa myös osakkeisiin luovutushetkellä kohdistuva osuus taloyhtiön lainasta. Osakas voi maksaa yhtiölainan osuuden pois kertasuorituksena tai vähitellen rahoitusvastikkeena.

Helsingin Sanomien mukaan muutokset vaikuttavat etenkin pääkaupunkiseudulla, jossa asunnot ovat kalliita ja yhtiölainoja maksetaan pitkään.

Asuntolainojen korkovähennys pienenee entisestään. Vuonna 2013 oman vakituisen asunnon hankkimista varten otetun asuntolainan koroista 80 prosenttia on verovähennyskelpoista. Vuonna 2012 vähennyskelpoista oli 85 prosenttia koroista. Osuutta pienennetään jatkossakin, sillä vuonna 2014 vähennyskelpoista on enää 75 prosenttia koroista.

Korkovähennys hyvittää vain osan vähennyskelpoisista koroista. Takaisin saa 24 prosenttia eli noin neljänneksen maksamistaan koroista. Verovähennys maksetaan ensisijaisesti pääomatuloista, mutta jos pääomatuloja ei ole riittävästi, sen saa ansiotuloista niin sanottuna alijäämähyvityksenä. Useimmat saavat vähennyksen ansiotuloistaan.

Palkkatulojen verotuksesta maksettavan vähennyksen enimmäismäärä on 1400 euroa henkilöä kohti vuodessa. Perheessä puolisot voivat siis saada hyvitystä yhteensä korkeintaan 2800 euroa vuodessa. Lapset lisäävät hyvitystä, sillä yksi lapsi nostaa hyvityksen enimmäismäärää 400 eurolla ja kaksi lasta 800 eurolla.

Jos vähennys tehdään pääomatulojen verotuksesta, hyvityksen suuruus riippuu pääomatulojen veroprosentista.

Ensiasunnon ostajien korkovähennys on jatkossakin hitusen suurempi, 85 prosenttia asuntolainan koroista vuonna 2013. Maksetuista koroista saa takaisin 25,6 prosenttia.

Lisätietoja:
Veronmaksajat: Asuntolainan korkovähennys
Verohallinto: Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden osakkeiden varainsiirtoverotus muuttuu

Eduskunta on tällä viikolla hyväksynyt uuden rakennusten energiatodistuslainsäädännön, kertoo Kiinteistöliitto tiedotteessaan. Energiatodistusta tarvitaan, kun rakennus tai huoneisto myydään tai vuokrataan. Uutta on Kiinteistöliiton mukaan se, että energialuokitus tulee jatkossa ilmoittaa myös myynti- tai vuokrausilmoituksessa.

Jatkossa energiatodistuksen tarvitsevat kaikki asunto-osakeyhtiöt, myös alle seitsemän huoneiston taloyhtiöt, kun niissä olevia asuntoja myydään tai vuokrataan. Vaatimus koskee myös vanhoja pientaloja, siis esimerkiksi omakotitaloja. Aiemmin todistus on ollut pientaloille ja pienille taloyhtiöille vapaaehtoinen. Eduskunnan tiedotteen mukaan ennen vuotta 1980 valmistuneisiin pientaloihin säädöksiä sovelletaan kuitenkin vasta 1.7.2017 alkaen.

Uutta on myös se, että energiatodistuksia eivät voi enää kirjoittaa isännöitsijät, joilla ei ole todistuksenantajan pätevyyttä.

Uusi energiatodistus on voimassa kymmenen vuotta. Sen tulee sisältää myös suosituksia rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseen. Jos taloyhtiöön kuuluu useita eri rakennuksia, jokaisella tulee olla oma todistus.

- Taloyhtiöiden kannattaa harkita mahdollisuutta hankkia vielä ennen uuden lain voimaantuloa pätevöityneen laatijan antama, vanhan lain mukainen erillinen energiatodistus, kertoo Kiinteistöliiton energia-asiantuntija Petri Pylsy. Pätevien energiatodistusten antajien varauskirjat saattavat tosin jo olla melko täynnä.

Vanha, isännöitsijäntodistuksen mukana annettu energiatodistus on päivitettävä ajan tasalle tammikuussa 2013, jos taloyhtiö ei hanki erillistä energiatodistusta.

Uuden pientalon energiatodistuksen arvioidaan maksavan keskimäärin 150 euroa, kun se laaditaan rakennusluvan yhteydessä. Olemassa olevan pientalon energiatodistuksen laatiminen maksaa keskimäärin noin 500 – 700 euroa. Kerrostaloyhtiölle uudenlainen energiatodistus maksaa arviolta 1000 – 1500 euroa.
Energiatodistusta ei vaadita loma-asunnoilta, alle 50-neliöisiltä tai alle 50 000 euron arvoisilta rakennuksilta tai suojelukohteilta. Todistusta ei myöskään tarvita, jos asuntokauppa tehdään lähisukulaisten kesken tai kuolinpesästä ilman että talo on julkisessa myynnissä.

- Tulevaisuudessa uudenmallisten energiatodistusten laatiminen kannattaa yhdistää kuntoarvioiden laadintaan, niin säästytään päällekkäiseltä työltä ja ylimääräisiltä kustannuksilta, neuvoo Pylsy.

Energiatodistuksen tarkoituksena on helpottaa kuluttajien mahdollisuutta vertailla rakennusten energiatehokkuutta. Siinä kerrotaan muun muassa rakennuksen tarvitsema lämmitysenergia ja sähköntarve, ja tietojen perusteella rakennuksen energialuokka sijoittuu asteikolle A – G. Vähiten kuluttavat luokan A kiinteistöt. Energia-alan asiantuntijayritys Motivan mukaan tavalliset uudet rakennukset sijoittuvat yleensä D-luokkaan.

Pääkaupunkiseudulla vuokrat nousivat edellisen vuoden heinä-syyskuuhun verrattuna keskimäärin 4,0 prosenttia. Pääkaupunkiseudun keskiarvoa laski Espoo-Kauniainen – alue, jossa vuokrat nousivat vain 0,8 prosentin verran. Jyväskylässä keskimääräinen vuokrataso kohosi 6,0 prosenttia ja Lahdessa 5,8 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokratasot pomppasivat Jyväskylässä rajusti, sillä niissä oli nousua jopa 7,7 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Helpommalla pääsivät Turku 0,8 prosentin nousulla ja Tampere, jossa vuokrien hinnat kohosivat 1,9 prosenttia.

Edellisen kolmanneksen vuokratasoon verrattuna vuokrat jopa laskivat hieman Oulussa, Tampereella ja niin sanotuissa kehityskunnissa. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrissa laskua oli enemmän, kehityskunnissa vuokrat laskivat jopa 2,1 prosenttia, Kuopiossa 1,7 prosenttia ja Tampereella 2,3 prosenttia vuoden toiseen neljännekseen verrattuna. Vapaarahoitteisten kaksioiden vuokrat laskivat Oulussa vuoden tarkastelujaksolla jopa 5,5 prosenttia ja Turussa 5,1 prosenttia.

Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola kirjoittaa blogissaan vuokramarkkinoiden nykytilanteen olevan poikkeuksellinen. Vuokra-asuntomarkkinoiden sesonkiaika on kesällä ja alkusyksystä, jonka jälkeen kysyntä vähenee ja vuokrataso laskee maltillisesti. Metsolan mukaan tänä vuonna kysyntä alkoi poikkeuksellisesti hiipua jo syyskuun aikana, kun viime vuonna vuokramarkkinat pysyivät vilkkaana marraskuulle asti.

Kysyntä on hiipunut niin nopeasti, että asuntojen vuokrapyyntöjä on jouduttu laskemaan. Metsolan mukaan ainoastaan yksiöiden kysyntä on riittänyt säilyttämään vuokratason ennallaan. Erityisesti kalliimpien, useiden tuhansien eurojen kuukausivuokralla vuokrattavien asuntojen tilanne on vaikea. Metsolan mukaan tilanne heijastelee kuluttajien huolestuneisuutta tulevasta taloudellisesta kehityksestä.

Koko maassa asuntojen vuokra oli keskimäärin 10,82 euroa neliöltä. Pääkaupunkiseudulla vuokrat ovat edelleen selvästi muuta Suomea korkeammalla tasolla, 13,62 euroa neliöltä, kun muualla Suomessa vuokraa saa maksaa 9,78 euroa neliöltä. Edullisimmat vuokratasot löytyvät Oulusta, jossa neliövuokra on keskimäärin 9,97 euroa. Vapaarahoitteisista asunnoista vuokraa sai maksaa pääkaupunkiseudulla 15,44 euroa neliöltä ja muualla Suomessa 10,16 euroa neliötä. Kalleimmat vuokrat löytyivät Helsingistä, jossa neliövuokra oli 16,21 euroa ja edullisimmat Oulusta, jossa vuokraa maksettiin 10,61 euroa neliöltä.

Asumisen ja Rakentamisen ePalvelut -hanke pyrkii sähköistämään asumiseen ja rakentamiseen liittyvät palvelut vuoteen 2013 mennessä. Sähköisestä palvelusta voi hakea erilaisia lupia, tukia ja tietoa. Hankkeen päämääränä on yksinkertaistaa ja nopeuttaa tiedonkulkua viranomaisten ja kansalaisten välillä. Ensimmäiset palvelut tulevat koekäyttöön jo tämän vuoden aikana ja ensi vuonna sähköisiä palveluita voi käyttää perinteisten palveluiden rinnalla.

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru toteaa hankkeessa panostettavan käyttäjäystävällisyyteen, jolloin esimerkiksi rakennusluvan hakeminen onnistuu yhdestä verkko-osoitteesta ympäri vuorokauden ja myös viikonloppuisin. Kiurun mukaan edut ovat selvät, sillä luvan hakijan ei tarvitse matkustaa paikasta toiseen tai tietää mikä viranomainen käsittelee luvan missäkin vaiheessa.

Sähköisten palveluiden etuina nähdään palvelun käytettävyys ympäri vuorokauden, jolloin lupien tai todistusten hakija ei ole sidoksissa virastoaikaan. Sähköisessä muodossa olevat palvelut tehostavat ja nopeuttavat asiointia ja tiedonsaantia ja lupahakemusten käsittelyajat nopeutuvat. Matkustamisen ja ajankäytön säästöllä säästetään myös kustannuksissa niin asiakkaan kuin virastonkin puolesta. Sähköistämisellä on ympäristöystävällisiäkin vaikutuksia, sillä sen on laskettu vähentävän lupapalveluiden hiilijalanjälkeä jopa 40 prosenttia nykytilanteeseen verrattuna.

Asumisen ja Rakentamisen ePalvelut tuodaan käyttöön kaikille kunnille. Hankkeen yhteydessä luodaan yleiskäyttöinen karttaliittymä, jonka on tarkoitus lisätä palveluiden käytettävyyttä ja havainnollistamista. Hankkeen rahoittavat valtio ja kunnat yhdessä.

Lähde: Ympäristöministeriön tiedote

Asuntoja välittävään Oikotie.fi -palveluun on ilmestynyt varsin eriskummallinen ilmoitus, jossa kuvataan persoonallisin sanankääntein Kuopiossa sijaitsevan asunnon valmisteilla olevan remontin aikana vastaan tulleita haasteita ja taloyhtiön yhteistoiminnassa esiintyviä ongelmia.

Kyseessä on Kuopion Puijonlaaksossa sijaitseva 57 neliön saunallinen kaksio, jonka hintapyyntö on 140 000 euroa. Asunnon on remontti kesken ja myynti-ilmoituksen yhteydessä on useita kuvia keskeneräisestä asunnosta.

Kuvatut ongelmat jäävät ilmoituksessa hieman pimentoon ja ilmoitus vaikuttaa paikoin lähes henkilökohtaiselta kirjeeltä. “Mutta tässä on yhtiö jossa kävi henkilö joka TODELLA avasi keskustelun luukut, ellei padot. Ehkä annoin muille / ja sinulle rohkeutta ottaa asia haltuun.” Myyjä kertoo ilmoituksessa myös kasvaneensa henkisesti prosessin aikana ja haastaa ostajan ylittämään pelkonsa. “Minun on täytynyt kasvaa ja muuttua ja vielä olisi paljon sitä edessä. Uskon että niin käy myös tässä yhtiössä. Onko sinusta kasvamaan mahdollisen pelkosi yli??”

Ilmoitusta on päivitetty julkaisun jälkeen useita kertoja ja 25.1. riitatilanteeseen on myyjän mukaan ilmestynyt myös pieni valopilkku uusien neuvottelujen muodossa. “Toivoa on siis enemmän kuin KREIKAN TALOUDELLA”, kuvaa myyjä tilannetta ilmoituksessa. Aiemmin ilmoituksessa kerrottiin muun muassa taloyhtiön käytävillä liikkuvista “valvojista”, jotka kyselevät kotiinsa meneviltä henkilöiltä heidän henkilöllisyyttään. Ilmoituksen edellisessä versiossa pyydettiin myös alaa tuntevaa lakimiestä soittamaan myyjälle ja kertomaan asunnon omistajan oikeuksista keittiön remontin suhteen, sekä kuvailtiin kattavasti taloyhtiön kanssa esiintyneistä riidoista remontin suhteen.

Ilmoitusta voisi kuvitella vitsiksi tai kiusanteoksi, mutta myyjä vakuuttaa ilmoituksessa asunnon olevan todella myynnissä. “Niille jotka luulevat että emme olleet tosissamme myymässä asuntoa.. tulkaa kokeilemaan oikean raha tukun kanssa”

Kuopiossa epäilyt ovat jopa kaksinkertaistuneet viime vuoteen verrattuna. Yhteensä Kuopion kaupungin ympäristöterveystarkastajalle Heikki Kallungille on Yle Uutisten mukaan kertynyt 240 asuntotarkistusta, joissa epäillään kosteus- tai homevaurioita. Todellisuudessa ongelmia on vielä enemmän, sillä kaikki eivät tule terveystarkastajien tietoon.

Tyypilliset ongelmat ovat rakentamisen ja korjaamisen virheitä, kuten alapohjarakenteiden, ulkoseinärakenteiden ja märkätilojen ongelmia, jotka tulevat tietoon viiveellä tilanteesta riippuen.

Poikkeuksellinen sää ja kuivan pakkaskelin puuttuminen ovat nostaneet ongelmia esiin. Useimmiten syynä on rakentamisen laatu ja pahimmillaan ongelmat voivat johtaa jopa talon purkamiseen. Kuopiossa on esimerkiksi jouduttu purkamaan kokonainen tiilikerrostalon seinä 60-luvulla rakennetusta talosta liian kapean tuuletusraon seurauksena homehtuneiden eristeiden takia.

Kallungin mukaan tänä vuonna ongelmia on ilmennyt erityisesti 70- ja 80-luvuilla rakennetuissa betonilaattataloissa, joissa on muovimattoja. Kosteus nousee yleensä alapohjan kautta ja muovimatot homehtuvat. Lämmin sää aiheuttaa Kallungin mukaan myös vesikattojen vuotamista.