Esteettömyyttä kaivataan yhä enemmän

Kun Suomen väestö vanhenee, tarvitaan yhä enemmän asuntoja, joihin kaikki asukkaat pääsevät ongelmitta. Esteettömiä asuntoja tarvitaan tulevaisuudessa jopa miljoona, kertoo Isännöintiliitto tiedotteessaan. Esteettömyys tarkoittaa, että tilassa voivat helposti liikkua myös eri tavoin toimintarajoitteiset henkilöt, kuten liikuntarajoitteiset. Esimerkiksi pyörätuolin kanssa liikkumista vaikeuttavat kynnykset, portaat ja kapeat ovet ja kulkuväylät. Liikuntarajoitteiselle tärkeä on myös inva-wc. Toisaalta esteettömyyteen liittyy myös riittävä valaistus ja esimerkiksi luiskan tai lattian tasoeron erottuminen selvästi. Esteettömyydestä eivät hyödy vain toimintarajoitteiset, sillä rappuset ja kapeat oviaukot vaikeuttavat liikkumista myös lastenvaunujen, siivouskärryjen ja raskaiden taakkojen kanssa. Esteettömän asunnon avulla ikääntyneillä voi olla mahdollisuus asua pidempään kotona. Vanhojen kerrostalojen remonttien yhteydessä helppo liikkuminen nousee esiin yhä useammin. Taloyhtiöiden kannattaa miettiä, mitä esteettömyys tarkoittaa heidän taloyhtiössään. Isännöintiliitto suosittelee laatimaan taloyhtiön strategian, johon kirjataan yhtiön tulevaisuudensuunnitelmat. Asukkaiden toiveet selvitetään asukaskyselyn avulla, minkä jälkeen hallitus tai isännöitsijä laatii strategialuonnoksen yhtiökokouksessa käsiteltäväksi. Asukaskysely kannattaa, sillä sen avulla kaikki halukkaat saavat helposti äänensä kuuluviin. Muuten voi käydä niin, että toiveita esittää vain äänekäs vähemmistö. Jos taloyhtiössä päätetään ottaa esteetön liikkuminen yhdeksi tavoitteeksi, hallituksen kannattaa tehdä selkeä suunnitelma siitä, mitä asian eteen aiotaan tulevaisuudessa tehdä. Isännöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilän mukaan esteettömyys ei kuitenkaan ole itseisarvo remontteja suunniteltaessa. – Esteettömyys ei saa olla peruskorjauksissa itseisarvo. Usein esteettömyyskorjaukset tehdään muiden korjausten ohessa. Turhia korjauksia ei ole vara tehdä, Heikkilä toteaa.