Asuntolainakatto peruuntui

Asuntolainoille suunniteltua kattoa ei tulekaan, sillä elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) ei aio viedä asiaa eteenpäin. Lainakaton kariutumisesta kerrottiin ensimmäisenä perjantain Kauppalehdessä. Aiheesta uutisoi myös Yle. Vapaavuori kommentoi Kauppalehdelle, että nykytilanteessa lainakatolle ei nähdä tarvetta. – Asuntomarkkinat eivät ole ylikuumentuneet, ja rahoitusjärjestelmä on perusteiltaan kunnossa, Vapaavuori perusteli. Asuntolainakattoa esitti viime marraskuussa ministeri Antti Tanskasen johtama työryhmä. Oikeus päättää asuntolainakatosta olisi annettu Finanssivalvonnalle. Katto olisi tarkoittanut, että pankki olisi saanut antaa lainaa korkeintaan 80 prosenttia asunnon arvosta, ja loput 20 prosenttia olisi pitänyt olla ostajan omaa rahaa. Tavoitteena oli karsia ylisuuria asuntolainoja ja lisätä pankkisektorin ja finanssimarkkinoiden vakautta. Lainakaton pelättiin vaikeuttavan etenkin ensiasunnon ostajien asunnonhankintaa ja lamauttavan asuntomarkkinoita. Vapaavuori kannustaa kuitenkin pankkeja noudattamaan Finanssivalvonnan suositusta, joka kehottaa pankkeja suhtautumaan pidättyvästi asuntolainoihin, joissa luototusaste on yli 90 prosenttia. Vapaavuoren mukaan vapaaehtoisuuteen perustuvilla keinoilla voidaan päästä samaan lopputulokseen kuin lainakatolla, mutta kattoon voidaan palata, jos tilanne vaatii. Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi kertoo FK:n tiedotteessa pitävänsä asuntolainakaton hautaamista järkevänä ratkaisuna. Hän huomauttaa, ettei lainakatto olisi sellaisenaan vähentänyt velkaantumista, sillä asunnon puuttuvaa rahoitusosuutta olisi voitu paikata esimerkiksi kulutusluotoilla. Kaupin mukaan suomalaiset pankit ovat sitoutuneet toimimaan vastuullisesti, ja hän kertoo, että finanssiala ottaa vakavasti asuntolainojen 90 prosentin luototusrajan. Kauppi korostaa etukäteissäästämisen merkitystä asunnon hankinnassa. – Se vähentää osaltaan lainoihin liittyviä riskejä pienentämällä lainamäärää ja keventää lainan takaisinmaksua.