Yle: Nettioperaattorit kilpailevat taloyhtiöistä

Taloyhtiölaajakaista on edullinen tapa hankkia nettiyhteys koko taloon. Lakimuutos helpotti taloyhtiölaajakaistan hankintaa, ja operaattorit käyvät tiukkaa kilpailua asiakkaista. Operaattorit käyvät kovaa kilpailua taloyhtiöasiakkaista, kertoo Yle. Taloyhtiölaajakaistat lisääntyvät Suomessa nopeasti, eikä ihme, sillä se on taloyhtiölle helppo ja kannattava tapa hankkia internet-yhteys. Nettioperaattorit puolestaan ovat kiinnostuneita taloyhtiöistä, koska taloyhtiölaajakaistojen avulla asiakkaaksi saadaan yleensä kaikki talon asukkaat. Joulukuussa 2012 laajakaistapaketti oli jo 230 000 taloyhtiössä. Taloyhtiölaajakaistat yleistyvät erityisesti pääkaupunkiseudulla ja suurten kaupunkien tiheään asutuilla kerrostaloalueilla. Taloyhtiölaajakaista on edullinen myös asukkaille. Se tulee halvemmaksi kuin jokaisen asukkaan erillinen sopimus. Taloyhtiösopimuksella laajakaista voi olla asukkaalle jopa ilmainen, joskin kuluja maksetaan yhtiövastikkeen kautta. – Taloyhtiölaajakaistoissa on se ominaisuus, että taloyhtiön kuluttajat säästävät noin puolet nykyisestä laskustaan, eli laajakaistan käyttö tulee hyvin edulliseksi, kertoi Soneran myyntijohtaja Esko Korkalo Ylelle. Taloyhtiösopimusten hinnoissa on kuitenkin suurta vaihtelua. Suuret yhtiöt voivat saada palvelunsa halvemmalla kuin pienet. Lisääntyneen kilpailun taustalla on muutama vuosi sitten muuttunut lainsäädäntö. Nykyään taloyhtiö voi itse valita taloyhtiölaajakaistan yksinkertaisella enemmistöllä. Kovan kilpailun voittaa operaattori, joka tarjoaa nopeinta halvimmalla. Yleisimmin kaupungeissa kilpailevat DNA, Elisa ja Sonera. Verkkoyhteyden ohella tarjotaan esimerkiksi kaapelikanavia. Viestintäministeriön tavoite on, että vuoteen 2015 mennessä jokainen suomalainen pääsee huippunopeaan 100Mbit/s-verkkoon. Kiinteiden laajakaistojen nopeudet ovat viime vuosina nousseet tasaisesti, ja tällä hetkellä käytännössä kaikki suurten kaupunkien kiinteät laajakaistat yltävät vähintään 10Mbit/s-nopeuteen. DNA:n laajakaistaliiketoiminnasta vastaava johtaja Jarno Haikonen uskoo, että erittäin nopeille yhteyksille riittää kysyntää. – Nettiä käyttävät laitteet yleistyvät kodeissa koko ajan, ja sitä myöten myös verkon nopeuden tarve. Nopeaa verkkoa tarvitaan esimerkiksi televisio-ohjelmien streamaukseen eli suoratoistoon, Haikonen kertoi Ylelle.